Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat laadukasta (lue: uskottavaa) englanninkielistä sisältöä sivuilleen ja viestintään. KG:n Hanna Veltheim kirjoittaa yllättyneensä, miten suuri kysyntä sille on Suomessa. Ohessa muutama vinkki enkkusisältöjä tilaaville: näin löydät taitavan tekijän.

Asuin Lontoossa lähes vuosikymmenen. Ensin opiskelin englantia ja luovaa kirjoittamista, sen jälkeen olin työelämässä. Haaveilin siihen aikaan kirjailijan ammatista ja olin sen vuoksi kehittänyt englannin kieli- ja kirjoitustaitoni niin hyväksi kuin ikinä osasin.

Kun vuonna 2014 suunnittelin paluumuuttoa Suomeen ja työnhakua varten listasin kompetenssejani, englanniksi kirjoittaminen ei käynyt mielessänikään. Siitäkään huolimatta, että olin selvinnyt kunnialla opinnoistani natiivien joukossa ja saanut tunnustusta parissa brittiläisessä novellikilpailussakin.

Miksi? Siksi, että olin aivan varma, että Suomi on täynnä huipputaitavia, englantia äidinkielenään puhuvia ihmisiä.

Vasta, kun aloittelin yritystoimintaa, totuus valkeni minulle. Siis tottahan toki Suomessa on englantia äidinkielenään puhuvia ammattikirjoittajia, mutta onko niitä yhtä paljon kuin niille on kysyntää? No ei. Varsinkaan, jos lisätään vaatimuksiin vielä kyky puhua ja ymmärtää myös suomea edes alustavasti.

Yllätyksekseni huomasin siis yritykseni alkutaipaleella, että asiakkaita kiinnosti erityisesti laadukas sisällöntuotanto englanniksi. Eli kykyni kirjoittaa hyvää englantia olikin yhtäkkiä valttini. Siitäkin oli odottamatonta hyötyä, että opettelin aikanani britti- ja amerikanenglannin erot.

En kyllä tiedä, kumman arvioin pieleen: tarjonnan vai kysynnän määrän. Ehkä molemmat mutta varsinkin viimeksi mainitun. Sittemmin opin, että Suomi on kansainvälisempi kuin se oli lähtiessäni vuonna 2005 ja ennen kaikkea, että monilla suomalaisyrityksillä on kunnioitettavia kansainvälistymissuunnitelmia. Lontoosta käsin en myöskään ollut havainnut, miten elinvoimainen startup-skene Suomeen oli kehittynyt. Erityispeukku sille!

Minusta ei tullut siis loppujen lopuksi koskaan kirjailijaa (ainakaan vielä; eihän sitä ikinä tiedä), mutta tuli sisällöntuottaja ja copywriter. Parempi näin!

Sisällöntuotannon ostaminen on haastavaa

Mistä tunnistaa laadukkaan sisällöntuotannon englanniksi? Tekijöitä on valtavasti, mutta lähdetään liikkeelle joistain perusasioista, jotka täytyy ehdottomasti olla kunnossa. Tässä kolme pikku yksityiskohtaa, joiden perusteella paljastuu mielestäni jo todella paljon:

1.
Toimeksiantoa vastaanottaessaan palveluntarjoaja selvittää, kenelle tekstiä kirjoitetaan. Tämä on toki myös suomenkielisen sisällöntuottajan tärkeä ominaisuus. Englannin kohdalla kysymys on kuitenkin monimutkaisempi: on aivan eri asia kirjoittaa esimerkiksi yleiseurooppalaiselle yleisölle, globaalille yleisölle, angloamerikkalaiselle yleisölle tai pelkästään briteille. Jos kohderyhmä koostuu osittainkin ihmisistä, joille englanti ei ole äidinkieli, tämä täytyy huomioida.

Jos palveluntarjoaja ei itse kysy, kysy sinä: mitä haluaisit tietää tämän tekstin käyttötarkoituksesta ja kohdeyleisöstä?

2.
Palveluntarjoaja selvittää myös oma-aloitteisesti, mitä englannin kielen kirjoitusasua käytetään. Toki jos julkaisun konteksti on tiedossa, sen voi käydä huomioimassa aikaisemmastakin materiaalista. Tämä liittyy sillä tavalla edelliseen kohtaan, että esimerkiksi eurooppalaiselle yleisölle sopii ainakin toistaiseksi vielä brittienglanti, kun taas globaalisti on käytetty enemmän amerikanenglantia – mutta taitava kirjoittaja osaa tarvittaessa ”kansainvälistää” käyttämänsä kielen eli luonnollisesti hakea ilmauksia, jotka eivät alleviivaa amerikkalaisuutta tai brittiläisyyttä. Ammattitaidoton natiivi puolestaan yleensä olettaa puhuvansa itsensä kaltaiselle yleisölle.

Jos palveluntarjoaja ei itse kysy, kysy sinä: mitä haluaisit tietää käyttämämme englannin kirjoitusasusta?

3.
Palveluntarjoaja osaa kuvata suomalaisen ja angloamerikkalaisen (tai britti-, jenkki-) kulttuurin eroja syvällisesti. Tämä on tärkeä asia, sillä näiden erojen ymmärtäminen ohjaa tyylillisiä valintoja, joissa on usein kyse pienistä mutta silti silmiinpistävän tärkeistä nyansseista. Vähän aikaa sitten käänsin suomeksi aikaisemmin englanniksi kirjoittamaani artikkelia, jossa haastateltava kertoi olevansa ”immensely proud and grateful” uudesta työpaikastaan. Englanniksi se kuulosti ihan sopivalta, mutta koetapa suomeksi kertoa olevasi ”äärimmäisen ylpeä ja kiitollinen” uudesta työpaikastasi. Uudistin koko lauseen.

Kysy: Miten arvioit, että tekstin sävyä tai tyyliä pitää viilata, jotta se sopii englanninkieliseen kontekstiin?

Laadukas englanninkielinen sisällöntuotanto syntyy ammattilaisten hyvin hiotussa prosessissa.

Englannissa taitavat suomalaiset ja suomea puhuvat natiiviit

Mistä hyvän sisällöntuottajan sitten löytää? Asiaan ei ole kovin yksioikoista vastausta. Ensinnäkin siksi, että ei ole mitään yhtä tietokantaa, mistä niitä voisi käydä louhimassa (paitsi ehkä LinkedIN). Toiseksi siksi, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Esimerkiksi:

Jos ostajaorganisaation kulttuuri on valmiiksi kansainvälinen tai vähintään ostajahenkilö pystyy antamaan kattavan briiffin englanniksi, JA lisäksi kohdeyleisö on kokonaan tai enimmäkseen englantia äidinkielenään puhuvia, silloin edellä mainittu natiiviharvinaisuus lienee paras mahdollinen vaihtoehto.

Jos kohdeyleisö tai -markkina ei ole ensisijaisesti angloamerikkalainen, natiivi ei ole aina välttämättömyys. Kokenut suomalainen voi riittää enemmän kuin hyvin – suomalaisten ammattikirjoittajien joukosta löytyy aivan loistavia englannin osaajia. Koska elävän kielen oppiminen vaatii väistämättä elävää elämää, kannattaa kuitenkin varmistaa, että kirjoittaja on asunut englanninkielisessä maassa ainakin jonkin aikaa. Ilman tuota kokemusta tulee helposti kirjoittaneeksi englantia, joka on kyllä teknisesti oikein mutta kuulostaa finglishiltä.

Samoin jos ostajaorganisaatio tai sisältöjen aihe on jollain tapaa hyvin suomalainen, natiivin käyttämisessä on toisenlaisia riskejä. Jos haastattelutilanteessa joko haastattelija tai haastateltava ei osaa kovin hyvin sitä kieltä, jota tilanteessa käytetään, syvin sisältö saattaa jäädä ilmaisematta. Ja on aivan oma, erillinen taitonsa hypätä syvälle suomalaisuuden pyörteisiin ja tulkita sieltä kansainväliselle tai angloamerikkalaiselle yleisölle ymmärrettävä englanninkielinen teksti. Siinä prosessissa on paljon muitakin osia kuin kirjoitusvaihe.

Jos tekstillä on yksi tietty kohdemaa, kyseisen maan suomalaisyhteisön joukosta voi löytyä sopiva kulttuurienvälisen sillan rakentaja. Mutta kannattaa varmistaa, että kirjoittaminen todella on kyseisen henkilön kompetenssi – kotimaastaan ulkomaille muuttavista moni ryhtyy kääntäjäksi tai kirjoittajaksi, koska uudessa maassa työllistyminen on vaikeaa ja näitä hommia voi tehdä missä vain. Tämä ei vielä riitä tekemään kenestäkään pätevää ammattilaista.

Laadukas sisällöntuotanto englanniksi on siis mahdollista

Toivottavasti tästä oli apua! Meillä KG:llä natiiviasia on ratkaistu nyt toistaiseksi niin, että tarvittaessa tekstit editoi ja viimeistelee britti tai jenkki. (Tällä tavalla meillä syntyy myös hyvä käännös.)

Kokemuksen lisäksi Lontoon ajoilta jäi käteen loistavia verkostoja ja ystäviä, joista löytyy myös sisällöntuotannon ammattilaisia. Vaikka enkkutiimimme ei puhukaan suomea, yhteistyö on jo jatkunut niin pitkään, että suomalainen mielenlaatu ja kulttuuri ovat tulleet heille jo varsin tutuiksi.

Näin ollen voin sanoa, että laadukas sisällöntuotanto englanniksi syntyy meillä. Jos teillä on sellaiselle tarvetta, ota yhteyttä!


Hanna Veltheim - KG

Ota yhteyttä!

PS. Lue lisää meistä!


Lisää blogikirjoituksia―

4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Miten tehdä hyvä haastattelu? Ainakin täytyy valmistautua hyvin, huolehtia keskittymisestä ja muistaa paras loppukysymys.


Kun ex-journalisti SEO:on hurahti – miten kävi luovuuden?

Nitistääkö hakukoneoptimointi luovuuden? Ei, päinvastoin! Ihminen ja Google myös odottavat tekstiltä samoja asioita, ja se on järkevää.


Laaja-alainen ja monipuolinen – generalistin määrittelyn vaikeus

Onko kysymys yleisistä taidoista vai siltojen yhdistelystä? KG:n Sinikka Tierna pohtii Helsingin Sanomien moniosaaja-artikkelin pohjalta, onko generalistia mahdollista määritellä.


Hyvä käännös syntyy vaiheittain ja kärsivällisesti.

Millaisista aineksista syntyy hyvä käännös?

Ammattikääntäjä, viestintäsuunnittelija Tiina Saanio pohtii hyvää käännöstä sekä sitä, mitä pitää ottaa huomioon, jos kuitenkin haluaa kääntää itse ilman ammattilaisen apua.


Kirjoittavat Generalistit toteuttaa viestintää, eli kirjoittaa, kääntää, somettaa jne.

Miksi kirjoittaminen on niin vaikeaa

Kirjoittaminen – myös esimerkiksi videoiden käsikirjoittaminen – kuormittaa aivoja rankasti, mikä on tuttua kaikille kirjoittajille. Vieraskynä-blogissa Irmeli Hirvensalo pohtii, mitä aivoissa tapahtuu kun tuotamme sisältöjä ja mihin kirjoittajan kannattaa keskittyä.


Tapa rakkaasi + 3 muuta kirjoitusvinkkiä

Yhtenä herttaisena tammikuun päivänä pohtiessani omaa kirjoittamisen intohimoani – paff – päästäni putkahti pari vinkkiä muillekin jaettaviksi.


Super-Pipsa on generalisti – vai onko?

Moniosaaja Neiti Kani esittelee lastenkirjassa Pipsa Possulle omaa laajaa työkuvaansa. Onko työstä toiseen juokseminen generalismia vai ei?


Generalistiksi eikä spesialistiksi - se on kirjoittajan nykyinen tavoite!

Silpputyöläisestä onnelliseksi generalistiksi

Sekoileva multitaskaaja pyöräytti aivonsa ympäri ja muuttui generalistiksi. Tai oikeastaan sai identiteetin.


Viestintä ja käännösala sopivat huonosti yhteen

Viestintä ja käännösala: haastava kombo

”En tunne ketään, joka olisi tyytyväinen käännöstoimistoonsa.” KG:n Hanna Veltheim pohtii, miksi käännösala on rakentunut niin, että laadukkaita viestinnän ja markkinoinnin käännöksiä on liki mahdotonta tuottaa.


Mikä on generalisti?

Generalisti on nopeasti oppiva, monialainen syväymmärtäjä. Hän on yleisosaaja, yleisnero, joka paikan höylä. Jack of all trades. Joskus virheellisesti kuvataan spesialistin vihollisena.