Päivitetty 12.9.2023: Vähensimme käännöspalveluitamme vuoden 2023 alussa. Meiltä saa yhä käännöksiä osana muita palveluitamme.
It’s all Greek to me. Englantilaisten näkökulmasta kreikan kieli on jotain täysin mahdotonta ymmärtää, mutta suomalaisille tämän ajatuksen hyvä käännös on täyttä hepreaa.
Jos esimerkin kaltainen käännös tulee vastaan tv-ohjelmaa katsoessa, kumpaakin kieltä ymmärtävä katsoja varmasti havaitsee, että ajattelemme englanniksi ja suomeksi samoja asioita käyttäen niistä eri käsitteitä.
Tv-ohjelmien lisäksi Suomessa käännetään myös paljon muunlaista materiaalia, kuten kaunokirjallisuutta ja asiakirjoja. Kaiken takana on kääntäjä, joka tulkitsee tekstiä lukijoille.
Kirjojen kohdalla kääntäjä yleensä mainitaan, mutta markkinointiteksteissä tai yritysviestinnän teksteissä, joita meillä pääasiassa käännetään, kääntäjä on ns. näkymätön eli kääntäjää ei mainita. Jos teksti on sujuvaa ja toimii hyvin, lukija ei parhaimmillaan tiedä, onko kyse käännöksestä vai ei.
Hyvä käännös istuu maailmaansa
Millaisista aineksista sitten syntyy hyvä käännös? Ollessani aikoinaan kääntäjäopiskelija opin hyvin nopeasti, että yksi tärkeimmistä asioista kääntämisessä on konteksti eli asiayhteys – millaista ilmaisua käytetään tietyssä tilanteessa.
Työelämässä kääntämisen konkreettiset puolet taas ovat tulleet hyvin tutuiksi, kuten se, miten tärkeää on selvittää esimerkiksi tekstin tyyppi, pituus sekä kohdeyleisö ennen käännöksen aloittamista. Kääntämisen aikana esiin nousee erityisesti tiedonhakutaito, ja viimeistelyvaiheessa tekstin tarkistaminen on ensisijaisen tärkeää.
Kääntämisessä on kyse yhden kielen viestin välittämisestä toiselle kielelle – ja siihen päälle pitäisi vielä onnistua antamaan lukijalle sopiva kulttuurillinen konteksti eli lokalisoida teksti kohdeyleisölle sopivaksi.
Lue myös: Mistä tunnistaa laadukkaan englanninkielisen sisällöntuotannon?
Muutama esimerkki kontekstin merkityksestä:
- Millaisista valuutoista tekstissä puhutaan ja tarvitseeko niitä kääntää euroiksi? (Yhdysvaltain dollarit mainitaan usein suomalaisissa teksteissä joko sellaisenaan tai lisäksi euroiksi muutettuina, mutta vaikkapa Japanin jeni vaatii ehdottomasti myös euroiksi kääntämistä.)
- Ymmärtävätkö britit, mitä suomalaiset tarkoittavat hyvillä löylyillä ja kuinka tämän ajatuksen viestisi englanniksi? (Sanakirjan ehdotus kuuluu: ”Olipas hyvät löylyt!” – ”That was one good sauna bath!”, mikä ei välttämättä ole hyvä käännös ilman selitystä.)
- Miten päivämäärät ilmaistaan? (9.10.2020 ilmaistaan brittienglannissa järjestyksessä päivä-kuukausi-vuosi eli 9/10/2020, amerikanenglannissa puolestaan järjestys on kuukausi-päivä-vuosi eli 10/9/2020.)
Tällaisia pieniä mutta tärkeitä seikkoja kääntäjät joutuvat huomioimaan erikseen jokaisen käännöstyön kohdalla. Nämäkin asiat riippuvat tekstin tarkoituksesta ja siitä, kuka lukee käännöksen.
Monesti lukijat ovat tietoisia, että kielten välillä on eroja ja yllä mainitut esimerkitkin saattavat olla toisille itsestäänselvyyksiä. Kielitaito on kuitenkin yksilöllistä, eikä voida olettaa, että jokaisen tulisi täydellisesti ymmärtää esimerkiksi englantia, vaikka sitä osataankin Suomessa yleisesti hyvin.
Tämän vuoksi kääntäjät ovat olemassa. Me palvelemme lukijoita ja ilmaisemme käännöksessä, mitä lähdetekstissä (eli alkuperäisessä tekstissä) lukee sellaisella kielellä, jota kohdetekstin (eli käännöksen) lukijat ymmärtävät.
Tarkemmin selitettynä kääntäjä on kielialan ammattilainen, jolta ostetaan asiantuntijapalvelua. Laadukkaan tekstin takaamiseksi onkin aina hyvä käyttää ammattilaisen tarjoamaa palvelua.
Syntyisikö hyvä käännös kuitenkin itse kääntäen?
Jos oman tekstin kääntäminen sujuu itseltäkin, on hyvä ottaa huomioon tiettyjä asioita. Kokosin alle vinkkejä sujuvan käännösprosessin takaamiseksi:
1. Millainen teksti on kyseessä?
Ensimmäiseksi tee itsellesi selväksi tekstin tyyppi. Onko kyseessä esimerkiksi mainos, tieteellinen artikkeli vai blogiteksti? Sisältääkö teksti paljon erikoisalan sanastoa? Onko teksti pitkä vai lyhyt?
On hyvä huomioida, että lyhyeenkin tekstiin saattaa kulua odotettua enemmän aikaa – näin käy usein mainosten kanssa. Jos luovuus ei syki heti, voi yhtä tärkeää otsikkoa joutua pureskelemaan jonkin aikaa. Lisäksi tekstissä voi olla rajallinen merkkimäärä, jonka raameissa pitäisi olla luova. Pitemmän tekstin kohdalla taas on hyvä huomioida aikataulu – kuinka monta sivua saat käännettyä päivässä ja montako päivää tekstin viimeistelyyn menee? Milloin tekstin tulisi olla valmis?
Tieteellisissä artikkeleissa tai muissa virallisemmissa julkaisuissa taas voi olla paljon teknistä sanastoa, jonka kanssa joutuu olemaan hyvinkin tarkka.
Eräs asiakkaamme totesi:
”Ryhdyin kääntämään tekstiä itse ja huomasin yhtäkkiä, että olin kuluttanut puoli tuntia koettamalla löytää sopivaa käännöstä termille ’yötyölisä’. Olisin voinut kuluttaa ajan järkevämminkin.”
(”Yötyölisälle” toimiva käännös voisi olla esimerkiksi ”extra pay for night work”.)
Blogitekstit voivat olla kirjoittajansa näköisiä, rennommalla tai virallisemmalla otteella kirjoitettuja julkaisuja. Silloin kannattaa jäljitellä lähdetekstin sävyä sen verran kuin se on mahdollista.
2. Kuka lukee tekstin?
Hyvä kysymys tekstin kääntämisessä on sama kuin sen kirjoittamisessakin: kenelle teksti on tarkoitettu? Kohdeyleisö ja kielen tyyli ovat avainasemassa.
Englanti-suomi-käännös on suomenkieliselle kääntäjälle aina helpompi toteuttaa kuin äidinkielestä vieraaseen kieleen käännetty teksti. Monesti esimerkiksi tiedotteet tai yritysten nettisivut käännetään useammalle kielelle, Suomessa yleensä ainakin ruotsiksi ja englanniksi.
Jos käännät suomesta englanniksi, selvitä tuleeko tekstin olla brittienglanniksi, amerikanenglanniksi vai esimerkiksi kansainväliseksi englanniksi muotoiltu. Sama sävyeron selvittäminen pätee suomen- ja riikinruotsiin.
3. Hyvä käännös syntyy vaiheittain
Tuijotatko käännettävää tekstiä edessäsi ja mietit, mistä aloittaa? Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta, kunhan vain aloitat jostakin.
Kääntämisessä jokaisella on hieman oma tyylinsä – toiset tekevät kääntäessä tarkempaa työtä heti aluksi ja toiset tekevät ensin vain nopean käännöksen ja tarkistavat sen lopulliseen muotoon myöhemmin. Loppujen lopuksi tarkoituksena on kuitenkin tuottaa laadukasta tekstiä.
Kääntämisvaiheessa tiedonhakutaito on tärkeää. Kääntäjähän on kuin salapoliisi, joka joutuu onkimaan tietoa eri lähteistä. Netissä olevien sanakirjojen ja termipankkien lisäksi (esim. TEPA, IATE) hyviä lähteitä ovat esimerkiksi kaikki viralliset tahot, kuten organisaatiot ja virastot ja lisäksi yritysten nettisivut, ynnä muut oleelliset lähteet riippuen tietysti käännöksen aihepiiristä. Myös omassa verkostossasi voi olla tietyn alan asiantuntijoita, joihin kannattaa ottaa yhteyttä, jos käännöksen kanssa tulee tänka på (siis tenkkapoo!) -tilanne.
Kun olet saanut käännöksen ensimmäisen version valmiiksi ja ryhdyt tarkistamaan sitä, on hyvä verrata käännettyä tekstiä alkuperäiseen tekstiin, korjata tekstiä paremmaksi ja katsoa ettei ole tullut kömmähdyksiä. Termit ja kielioppi kohdilleen, pumps!
Jos aika sallii, olisi tarkistuskierroksen jälkeen hyvä vielä silmäillä käännösteksti omana itsenäisenä tekstinään ja katsoa, onko siellä jotain outouksia.
Ideaalitilanteessa käännöksestä ei edes huomaa, että se on käännös – mutta käytännössä tekstin tarvitsee olla toimivaa ja välittää alkuperäisen tekstin viesti lukijalle sopivassa kontekstissa.
Esimerkiksi Ruotsin Amazonin kielikukkaset tuotekäännöksissä herättivät asiakkaissa huvitusta. Käännösten sanotaan olevan automaattisella käännösohjelmalla tehtyjä, joten tämäkin todistaa, että viime kädessä ihmisen tulisi aina tarkistaa lopullinen teksti.
Konekääntimien lisäksi virheitä sattuu myös jokaiselle ihmiskääntäjälle joskus, joten niistä ei voi kuin ottaa opiksi ja jatkaa eteenpäin. Tällä tavallahan sitä kehitystä tapahtuu.
4. Anna aivojen levätä ja tarkistuta teksti ylimääräisellä lukijalla
Yllä olevien neuvojen lisäksi muita tärkeitä asioita ovat esimerkiksi lepo ja ylimääräinen silmäpari.
Omalle tekstilleen tulee helposti sokeaksi, kun sitä on hionut tarpeeksi kauan toimivaksi. Kuten kaiken keskittymistä vaativan tekemisen kanssa, kääntämisenkin aikana on hyvä antaa aivojen välillä palautua. Pidä pieniä taukoja välillä ja anna tekstin levätä, niin näet sen uusin silmin.
On myös hyvä pyytää toinen silmäpari kaveriksi. Siitä on usein hyötyä tekstin viimeistelyvaiheessa. Jos mahdollista, anna jonkun toisen, mieluiten kielialan ammattilaisen oikolukea teksti ennen sen julkaisua. Näin varmistat, ettei omaan käännökseesi pääse vaivihkaa sujahtamaan kielikukkasia.
—
Toivottavasti pääset näillä vinkeillä eteenpäin oman tekstisi kääntämisessä – ja muista, että vaativiin teksteihin kannattaa aina palkata koulutettu kääntäjä.
