Paljonko viestintä ja markkinointi maksaa? Kuinka paljon täytyy pulittaa nettisivujen teksteistä, blogijutusta tai referenssistä?

Sisällöntuotannon hinta riippuu meillä monesta seikasta – tietysti – sillä eihän me myydä mitään hyllytavaraa.

Hintahaitari löytyy totta kai. Kokemus opettaa ravistelemaan hintoja hihasta tai kaivelemaan hatun uumenista. Toisaalta esimerkiksi käännöstöille on suuntaa antava laskurikin (meillä pyörii hyvä käännöspalvelu).

Sisällöntuotannon hinta on kuitenkin sellainen teema, joka säännöllisesti mietityttää sekä meitä että asiakkaita. Käyn seuraavaksi läpi muutamia viestinnän ja markkinoinnin hintoihin liittyviä ajatuskulkuja.

1. Naapurin hinta

Mitä kilpailija veloittaa? Olen aika varma, että kaikki hinnastoaan rustaavat yrittävät urkkia, millä hinnoilla muut myyvät samaa. On myös erittäin järkevää, ettei (kukaan, koskaan) hinnoittele itseään liian alas, koska se saattaa tiputtaa koko alan hintahaitaria ja rapauttaa arvostusta.

Siksi on ihan järkevää tietää alan hinnastoa. Mutta naapurin hintoihin ei hirttäydytä, koska aina joku veloittaa vähemmän – ja aina joku veloittaa myös enemmän. Hinnan täytyy perustua muuhun kuin naapurin hintaan.

2. Miten olisi pärstäkertoimen* mukaan?

No ei sentään. Kyllä laadukas sisällöntuotanto maksaa kaikille saman verran.

* Pärstäkerroin on ihan hirveä sana ja käsite, josta usein puhutaan palkan ja uran yhteydessä. Urbaanisanakirjan mukaan pärstäkerroin tarkoittaa: ”Määrittelemätön, ei rationaalisiin arvosteluperusteisiin pohjaava tapa arvioida henkilön pätevyyttä.”

3. Olisiko sanahinta hyvä?

Mmm… Uh. Kerran sain valituksen, jossa asiakas oli laskenut tekemäni jutun sanahinnan ja piti sitä liian korkeana. Tulos taisi olla, että sanahinta tuossa jutussa oli hieman alle euron per sana. Valitus oli muutenkin epäasiallinen, mutta osasin vastata siihen ystävällisen napakasti.

Viestinnässä ja markkinoinnissa ei nimittäin lasketa sanahintoja – edes käännöspuolella ne eivät useinkaan sovellu hinnoittelun ainoaksi pohjaksi, jos laatua haluaa. Asia käy selväksi, kun ajatellaan erilaisia tekstityyppejä. Esimerkiksi sloganin tai yrityksen lyhyen esittelyn sanamäärä on niukka mutta kyseisen tyyppisen tekstin keksimiseen, hiomiseen, tiivistämiseen ym. voi mennä hyvinkin paljon aikaa. Pitää perehtyä syvällisesti mutta kirjoittaa vähän. Jokainen sana merkitsee ja pitää harkita erikseen.

Usein nimenomaan tiivistäminen, olennaisen kiteyttäminen on tärkeää – ja se on taitolaji. Tiivistäminen tarkoittaa myös sanamäärän vähentämistä mutta ei ole työnä missään nimessä vähäistä.

Ja varsinaisen kirjoittamisen lisäksi työhön kuuluu todella paljon kaikkea muuta, sekä kerättyä ammattitaitoa että asiakkaan maailmaan sukeltamista.

4. No mikä siinä maksaa?

Viestinnän töiden hinta on siis jotain muuta kuin lopputuotoksen sanamäärä. Eli mitä?

Ensinnäkin pitää ymmärtää mistä kirjoittaa. Täytyy perehtyä asiakkaaseen, sen alaan, sen historiaan ja muutoksiin, kilpailutilanteeseen yms.

Toiseksi täytyy tutustua varsinaisen sisällön aiheeseen, eli blogikirjoituksen, referenssin, työntekijätarinan tms. teemaan/kohteeseen.

Mahdolliset haastattelut pitää sopia, suunnitella, tehdä ja ehkä nauhoittaa ja litteroida (mikä on järkevää, jos teema sisältää paljon hankalia termejä tai juttuprosessi on pitkä).

Lue myös blogi: 4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Kirjoittamista parantaa, jos tutustuu muuhun aiheesta kirjoitettuun ja/tai kilpailijoiden tuotoksiin samasta aiheesta.

Lisäksi usein tykkään tehdä vähintään pienen hakusana-analyysin ja googlata aihetta, jottei mitään oleellista jää huomiotta ja jotta osaan käyttää Googlen kannalta järkeviä sanoja. Toimin näin silloinkin, kun en tee varsinaista hakukoneoptimoitua sisältöä, sillä ihan kaikki netissä oleva on kuitenkin googlattavissa.

Lue myös blogi: Kun ex-journalisti SEO:on hurahti

Sisällöntuotannon hinta on juuri sopiva

Uskon, että suurin osa asiakkaista toivoo hyvää hinta-laatusuhdetta – ja sen he myös saavat. Viestinnän hinta koostuu ymmärtämisestä ja osaamisesta. Asiakkaan kanssa yhdessä voimme määritellä, minkä tasoista viestintää ja sisällöntuotantoa hän tarvitsee, ja sitten voimme tarjota siitä sopivan hinnan.


Sinikka Tierna - KG

Tutustu palveluihin

Lisää blogikirjoituksia―

Punakynän piilotettu hinta – miksi maksaa laadusta?

Huono laatu harmittaa, joten kun tilaat sisältöjä tai käännöksiä, valitse laadukas. Maksat ajattelusta.


Viestintä ja markkinointi – toimistojen hapokas labyrintti

Kun hankit yritykselle viestintää ja markkinointia, törmäät vaihtoehtojen kirjoon. Miten luovia viidakossa ja löytää itselle sopivin?


Me käymme eri ajassa

Ihmiset ovat tarpeiltaan ja rytmiltään erilaisia – tämä selvisi hybridityötä konseptoidessa

Aamuvirkkujen ehdoilla? Hybridityö on tuonut esille sen, että ihmisten erilaisia tarpeita ja rytmejä voisi kunnioittaa laajemminkin, pohtii KG:n Hanna.


kuvitus artikkeliin

Tyhjän paperin paniikki – 4 vinkkiä blokkimörön taklaamiseen

Rykäise paperille ensin vaikka dadaa! KG:n Hanna kertoo omat keinonsa kirjoittajan blokin voittamiseen.


Kun tarvitaan nettisivuille hyvät tekstit

Perustuuko sisällöntuotannon hinta kenties sanamäärään tai pärstäkertoimeen? Jos ei, niin mistä se oikein syntyy?


Miten tietovisaan keksitään kysymyksiä?

Meillä tehdään myös tietovisa-lautapelejä. Sinikka Tierna kertoo, miten kysymystentekokone hyrisee.


Miksi pitää aina ymmärtää?

Kun me ryhdymme hommiin, aloitamme ymmärtämisestä. Jopa pienen pieni käännöstyö vaatii taustoitusta – edes muutaman minuutin puhelua.


4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Miten tehdä hyvä haastattelu? Ainakin täytyy valmistautua hyvin, huolehtia keskittymisestä ja muistaa paras loppukysymys.


Kun ex-journalisti SEO:on hurahti – miten kävi luovuuden?

Nitistääkö hakukoneoptimointi luovuuden? Ei, päinvastoin! Ihminen ja Google myös odottavat tekstiltä samoja asioita, ja se on järkevää.


Laaja-alainen ja monipuolinen – generalistin määrittelyn vaikeus

Onko kysymys yleisistä taidoista vai siltojen yhdistelystä? KG:n Sinikka Tierna pohtii Helsingin Sanomien moniosaaja-artikkelin pohjalta, onko generalistia mahdollista määritellä.