Journalistin koulutus, luovan kielen vaaliminen ja Googlen tekoälyn palvelu – sisällöntuottaja Sinikka Tierna nauttii yhdistäessään nämä kaikki.

Rikas kieli on ollut valttini, jota olen vaalinut teini-iän riipivistä runorustailuista lähtien. Kun 10 vuotta sitten sain elantoni freelance-toimittajana, minulla oli työhuoneen seinällä itse tehty sanapilvi kaikista eri verbeistä, joilla henkilö voi sanoa.

(Koska haastatteluihin perustuvissa teksteissä on paljon repliikkejä enkä halunnut toistaa jatkuvasti ”Helminen sanoo, Helminen kertoo” vaan välillä vaikka ”Helminen tokaisee, huomauttaa, toteaa, pohtii, iloitsee, tuumaa, kommentoi, perustelee, ja niin edelleen.)

Synonyymit sulostuttivat luovia ja syvällisiä henkilöhaastatteluja tai maalailevia reportaaseja maailman laidoilta. Tykkään myös murteista, ja jonkun murresanan ujuttaminen tekstiin oli mukavaa eri puolella Suomea työskennellessä, muun muassa Kainuun Sanomissa ja Länsi-Savossa.

Enää en ole journalisti sen alkuperäisessä muodossa mutta olen viestijä, sisällöntuottaja, tarinankertoja. Ja olen edelleen sitä mieltä, että hyvä teksti on usein sekä kieleltään että lauserakenteiltaan monipuolinen.

No, sitten opiskelin hakukoneoptimointia.

Tylsää jankkaamista – yök?

Hakukoneoptimointi eli SEO näyttäytyy useimmille teknisenä puuhana. Tai tylsänä jankkaamisena, mitä se ehkä onkin, sillä valittua hakutermiä (tai termejä) täytyy toistaa tekstissä jatkuvasti. Jotkut överioptimoijat jopa unohtavat suomen kieliopin kun hakusanoja yritetään läntätä tekstiin juuri tietyssä muodossa (argh!).

Voisi kuvitella, että SEO nitistäisi luovuuden ja saisi journalistin sieluni vaikeroimaan. Mutta ei, on käynyt päinvastoin!

Rakastan hakukoneoptimoinnin tuomaa haastetta sisällöntuotantoon. Sitä, että on oltava SEKÄ luova ETTÄ tarkka. Rakastan miettiä, miten teen tekstistä kiinnostavan ja kivasti soljuvan ja silti huomion hakukoneoptimoinnin viimeisen päälle hyvin.

Kirjoita ihmiselle ja koneelle

Jotkin syvät intohimot minussa aktivoituvat hakukoneoptimoinnin ja kirjoittamisen äärellä. Kirjoittaminen on syvintä minua mutta niin on sekin, että olen järjestelmällinen, kokonaisuuksia hallitseva ja öh… nörtti. Miten nautinnollista onkaan seurata dataa tai nähdä, miten tuotokseni kipuaa Googlen kärkeen.

Toisin sanoen tykkään kirjoittaa sekä ihmiselle että koneelle. Google on tekoäly, joka analysoi tekstini tiettyjen parametrien perusteella.

Minusta tämä tekoälyn palvelu on luovaa kokonaisuuksien hallintaa, sillä hakukoneoptimoinnin tuloksia parantavat lukuisat muutkin asiat kuin tiettyjen sanojen tiuha käyttö. On esimerkiksi osattava kaivaa relevantteja lähteitä, linkitettävä oikein ja ennen kaikkea luotava toimiva kokonaisuus, joka palvelee ja josta myös pääsee eteenpäin seuraavan kiinnostavan aiheen pariin.

Selkeys ei mene pois muodista koskaan

Mutta eroaako koneelle kirjoittaminen ihmiselle kirjoittamisesta lopulta juurikaan? Onhan Googlekin yhä parempi nyanssien ymmärtämisessä ja tekoälyä ylipäätään kehitetään niin lähelle ihmisen osaamista kuin ikinä on mahdollista. (Aika näyttää, mihin asti päästään.)

Yksi asia yhdistää ihmisen ja koneen tarpeita nyt ja aina: selkeys.

Rikkaan kielen lisäksi valttini kirjoittajana on aina ollut myös lukijan palveleminen. Kyllä toimittajille on opetettu iät ja ajat, että lukija on tärkein ja että on kirjoitettava niin selkeästi, että ”pihtiputaan mummokin” ymmärtää. Näinä pirstaleisten yleisöjen, sompailevan selailun ja keskittymättömän silmäilyn aikoina selkeys on yhä tärkeämpää.

Selkeys nousee jopa tekstien oleellisimmaksi ominaisuudeksi.

Itsekin suosin yhä enemmän tekstejä, joista saan oleellisen irti nopealla vilkaisulla. (Siis netissä ja somessa. Romaanit kotisohvalla ovat ihan eri juttu, niistä en luovu.)

Journalistin koulutus on siis mitä mainioin pohja kirjoittavalle generalistille.

PS. Onneksi nykyään käytetään äärimmäisen luovasti myös kuvia, videoita, erilaisia visiointityökaluja, ääntä jne. joten kaikkea ei edes tarvitse tehdä tekstiksi.


Sinikka Tierna - KG

Tutustu palveluihin

Lisää blogikirjoituksia―

4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Miten tehdä hyvä haastattelu? Ainakin täytyy valmistautua hyvin, huolehtia keskittymisestä ja muistaa paras loppukysymys.


Laaja-alainen ja monipuolinen – generalistin määrittelyn vaikeus

Onko kysymys yleisistä taidoista vai siltojen yhdistelystä? KG:n Sinikka Tierna pohtii Helsingin Sanomien moniosaaja-artikkelin pohjalta, onko generalistia mahdollista määritellä.


Hyvä käännös syntyy vaiheittain ja kärsivällisesti.

Millaisista aineksista syntyy hyvä käännös?

Ammattikääntäjä, viestintäsuunnittelija Tiina Saanio pohtii hyvää käännöstä sekä sitä, mitä pitää ottaa huomioon, jos kuitenkin haluaa kääntää itse ilman ammattilaisen apua.


Kirjoittavat Generalistit toteuttaa viestintää, eli kirjoittaa, kääntää, somettaa jne.

Miksi kirjoittaminen on niin vaikeaa

Kirjoittaminen – myös esimerkiksi videoiden käsikirjoittaminen – kuormittaa aivoja rankasti, mikä on tuttua kaikille kirjoittajille. Vieraskynä-blogissa Irmeli Hirvensalo pohtii, mitä aivoissa tapahtuu kun tuotamme sisältöjä ja mihin kirjoittajan kannattaa keskittyä.


Tapa rakkaasi + 3 muuta kirjoitusvinkkiä

Yhtenä herttaisena tammikuun päivänä pohtiessani omaa kirjoittamisen intohimoani – paff – päästäni putkahti pari vinkkiä muillekin jaettaviksi.


Super-Pipsa on generalisti – vai onko?

Moniosaaja Neiti Kani esittelee lastenkirjassa Pipsa Possulle omaa laajaa työkuvaansa. Onko työstä toiseen juokseminen generalismia vai ei?


Vastuullinen viestintä on läpinäkyvää.

Mitä on vastuullinen viestintä?

Vastuullinen viestintä on vastuullisen organisaation viestintää. Vastuullisuusviestinnän tulee olla läpinäkyvää ja läpileikkaavaa.


Generalistiksi eikä spesialistiksi - se on kirjoittajan nykyinen tavoite!

Silpputyöläisestä onnelliseksi generalistiksi

Sekoileva multitaskaaja pyöräytti aivonsa ympäri ja muuttui generalistiksi. Tai oikeastaan sai identiteetin.


Viestintä ja käännösala sopivat huonosti yhteen

Viestintä ja käännösala: haastava kombo

”En tunne ketään, joka olisi tyytyväinen käännöstoimistoonsa.” KG:n Hanna Veltheim pohtii, miksi käännösala on rakentunut niin, että laadukkaita viestinnän ja markkinoinnin käännöksiä on liki mahdotonta tuottaa.