Hiljattain tanskalaisen asiakkaamme Bezzerwizzerin lippulaivapelin Bezzerwizzer-tietovisan uusi versio lähti painoon. Peli ilmestyy Suomessa keväällä. Se on meidän tekemä.

Kuulostaa ehkä hullulta, mutta Bezzerwizzer ei edes ole ainoa lautapeli, jonka KG on tuottanut tänä vuonna. Laskin, että olen vuodessa keksinyt noin 1000 tietovisakysymystä. Kyllä. Tuhat. Lisäksi olen oikolukenut tuhansia.

Tietovisan tekeminen lienee harvalle tuttu ala. Mekin olemme ajautuneet lautapelihommiin sattumalta (itse asiassa jo yli 10 vuotta sitten, eli ennen kuin yhteinen yritys oli edes pystyssä, mutta se onkin jo toinen tarina).

Klassisten tietovisojen tai VINK-seurapelin kaltaisten tietopelien tekeminen sopii generalisteille äärettömän hyvin. Työhön liittyy paljon muutakin kuin varsinaisten kysymysten tekemistä, mutta keskityn nyt siihen, koska se on suurin ja näkyvin osuus projektia.

Meille onkin vuosien saatossa kehittynyt kysymystentekomoottori.

Tietovisatyö on generalistille nannaa

Besserwisser on saksaa ja tarkoittaa ihmistä, joka ”tietää paremmin”. Sellainen kannattaa ehkä olla pelatessa, mutta kun peliä tehdään, kannattaa olla generalisti, joka tietää hieman kaikesta ja ennen kaikkea osaa ottaa selvää.

Kun ryhtyy luomaan triviapeliin esimerkiksi 3000:a kysymystä eri aiheista, täytyy ottaa huomioon kokonaisuus. Kysymys-generaattoriin siis laitetaan alkuasetukset, kuten:

  • tavoiteltu kohderyhmä ja sen kiinnostuksen kohteet
  • kysymysten tavoiteltu vaikeustaso ja sen vaihtelu
  • kysymysten vaihtelevat muodot
  • kysymysten vaihtelevat sisällöt
  • faktojen tarkistaminen.

Tietovisan tekeminen ei siis ole sitä, että nikkaroi liukuhihnalta tukun omasta mielestään kivoja kysymyksiä. Eikä sitä, että tietää yhdestä aiheesta paljon ja ammentaa sitten siitä kaikkea sellaista, mikä ei lopulta kuitenkaan kiinnosta muita.

Kokonaisuuden hallitseminen on äärimmäisen tärkeää. On muistettava, mitä aiheita on jo käsitelty, nähtävä kokonaisuus ja sen kaikki ulottuvuudet. Ehkä tunnettava pelin edellinen versio.

On ymmärrettävä, mitä pelaaminen on, mitä ihmiset lautapelistä haluavat. Yleensä on tärkeää, että pelaaminen on kaikille hauskaa (eikä siis todellakaan vain yhden ihmisen rasittavaa besserwisseröintiä).

Kysymyskone pyörii – Google on kaveri

No, kun pelin speksit ovat kirkkaina mielessä, käynnistetään kysymyskone bruum bruum. Miten? Kerron nyt, miten itse toimin.

Yleensä pelissä on kategoriat, joten tykkään ottaa käsittelyyn yhden kategorian kerrallaan. Järjestyksellä ei ole muuten väliä, mutta yritän ottaa suosikkeja ja inhokkeja vähän vuorotellen, jotta jaksan. Jos joku teema on itselle vierain, ahkeroin sen heti alta pois, koska tiedän sen vievän muita enemmän aikaa.

Otan tähän esimerkiksi kirjallisuuden, 150 kysymystä.

(Usein kysymyksiä tulee myös esim. muilta tiimiläisiltä, joten käyn tietysti ne ensin läpi, etten tee samoja.)

Näin varsinainen kysymyskoneeni hurisee:

1. Nappaan helpoimmat.

Teen muutaman kysymyksen lempikirjoistani, jos ne vain sopivat kohderyhmään ja ovat tarpeeksi tunnettuja. Pidän mielessä variaation, eli eri genret, sukupuolet, teemat, kysymystyypit.

2. Louhin yleistietoani.

Minulla on hyvä muisti, joten kaivelen sieltä aiheita, kuten mediassa näkemäni kirjat ja kirjailijat, kavereilta kuullut suositukset, takavuosien kohut, palkintojen saajat.

3. Googlaan.

Tietenkin. Olen alkuperäiseltä koulutukseltani toimittaja, tiedonhaun ammattilainen, joten googlaustaitoni ovat priimaa. Haen eri hakusanoilla, surffaan, keksin. Pyöritän konetta. Mielessäni on jatkuvasti kokonaisuus, eli haen aiheita, jotka tuntuvat puuttuvan jo tehtyjen kysymysten kirjosta.

4. Luen jo keksittyjä läpi.

Kun olen keksinyt kymmeniä kysymyksiä, luen niitä läpi ja mietin kokonaisuutta yhä uudelleen. Jos olen jo keksinyt vaikkapa monta kysymystä tyyliin ”kuka kirjoitti romaanin x” sekä ”mikä oli kirjailijan x esikoisteos”, eli kysymyksiä kirjailijoista ja kirjojen nimistä, keksin seuraavaksi kysymyksiä kirjojen sisällöistä, eli miljööstä, hahmoista, kuka romaanihenkilö rakastui kehen, missä fantasiamaailmassa kirjassa x seikkaillaan jne.

Kun tietovisatyö on kuumimmillaan, olen vähän töissä koko ajan, koska aivot ovat virittyneet keksimistilaan. Usein sopiva aihe tupsahtaa mieleen vaikkapa lapsen sutkautuksesta matkalla päiväkotiin, radion keskusteluohjelmasta, ruokaa laittaessa, lempisarjan mainostauolla… Pidän pöydällä paperia ja kynää sekä puhelimessa muistiota, jotta voin kirjata epämääräisetkin aihiot ylös milloin vain.

Faktojen tarkistaminen liittyy kaikkeen. On tärkeää, että jokaiseen kysymykseen löytyy usea pätevä lähde. Joku toinen henkilö tarkistaa jokaisen kysymyksen faktat, joten minun on löydettävä hänelle luotettavat lähteet. Pelkkä Wikipedia ei riitä. (Mutta olen joskus tarkistanut faktan jopa Instagram-viestillä henkilöltä itseltään.)

Viimeisten tuska

Kun on yli 130 kysymystä 150:stä tehty, alkaa jo olla tukalaa. Kone hyytyy. Viimeisiä tiristetään muistin piilevistä mutkista, kysymällä kavereilta (Mikä on lempikirjasi? Mitä luit viimeksi?) ja edellisiä vaiheita toistamalla. Ja toistamalla.

”Mikä olikaan se joku urheilijan elämäkerta, josta kohkattiin pari vuotta sitten?” (Minä, Zlatan Ibrahimovic!)

”Julkaisiko joku juuri hiljattain Minna Canthiin liittyvän romaanin? Kuka se oli?” (Minna Rytisalo!)

”Mistä historiallisesta romaanista Suomessa tehtiinkään upea tv-sarja?” (Monistakin! Esimerkiksi Missä kuljimme kerran)

Googlaan ja googlaan. Usein tulee myös vesiperä, eli mieleen pulpahtanut aihe ei osoittaudukaan tarpeeksi kiinnostavaksi tai siitä ei yksinkertaisesti saa leivottua järkevää kysymystä. Mutta googlatessa myös törmää sattumalta hyviin aiheisiin.

Suomalaiset ovat triviakansaa

Kun vuonna 1995 sain joululahjaksi toivomani Trivial Pursuitin Genus-painoksen, en todellakaan miettinyt, kuka ne kysymykset oli tehnyt. En varmasti silloin 13-vuotiaana edes tajunnut, että sellainen voisi olla jonkun työtä.

Mutta nyt tajuan. Olisi itse asiassa hauskaa tavata ihminen tai tiimi 1990-luvun (tai vaikka vanhemman) Trivial Pursuitin takana. Oliko työ helpompaa vai vaikeampaa ilman Googlea?

Minusta on ylipäätään kiinnostavaa miettiä, miten sellaiset tuotteet syntyvät, joissa prosessi ei kulje tehtaan liukuhihnaa eikä tekoälyn avulla. Kuinka tuttujenkin tuotteiden tai asioiden taustalla on kaikkea sellaista, jota lopullinen käyttäjä ei näe.

(Olen kerran tavannut ihmisen, jonka työtä oli tarkistaa sanaristikoita. Siis täyttää muiden tekemiä sanaristikoita, jotta ne ovat oikeasti toimivia ja ratkaistavissa. Vau!)

Ihminen on luonnostaan tiedonjanoinen. Suomalaiset ovat aivan erityisen triviaa rakastavaa kansaa. Olen vilkaissut joskus muiden maiden tietopelimateriaaleja, ja voin kertoa, että tietovisan tekeminen suomalaiselle lautapeliyleisölle on mahtavaa, sillä yleistieto on keskimäärin oikein bueno. Lisäksi uskon, että suomalaiset uskaltavat haastaa itsensä (siksi myös esim. VINK menestyy Suomessa).

Kyllä siinä pelin tuiskeessa on lupa sitten vähän myös besserwisseröidä – hyvässä hengessä.

Päivitys maaliskuussa 2022: Olen saanut kuulla nyt monilta ihmisiltä, että he ovat Bezzerwizzer-faneja ja odottaneet uutta versiota. Se ilmestyi nyt! Bezzerwizzeriä myyvät muun muassa Prisma, Verkkokauppa ja Suomalainen Kirjakauppa. Hanki ihmeessä omasi!


Sinikka Tierna - KG

Tutustu palveluihin

Lisää blogikirjoituksia―

vastuullisuuden raportointi

27 vinkkiä onnistuneeseen vastuullisuusviestintään

Miten päästä alkuun vastuullisuusviestinnän kehittämisessä? Laatimamme 27 ytimekästä vinkkiä ovat hyvä startti!


Punakynän piilotettu hinta – miksi maksaa laadusta?

Huono laatu harmittaa, joten kun tilaat sisältöjä tai käännöksiä, valitse laadukas. Maksat ajattelusta.


Viestintä ja markkinointi – toimistojen hapokas labyrintti

Kun hankit yritykselle viestintää ja markkinointia, törmäät vaihtoehtojen kirjoon. Miten luovia viidakossa ja löytää itselle sopivin?


Me käymme eri ajassa

Ihmiset ovat tarpeiltaan ja rytmiltään erilaisia – tämä selvisi hybridityötä konseptoidessa

Aamuvirkkujen ehdoilla? Hybridityö on tuonut esille sen, että ihmisten erilaisia tarpeita ja rytmejä voisi kunnioittaa laajemminkin, pohtii KG:n Hanna.


kuvitus artikkeliin

Tyhjän paperin paniikki – 4 vinkkiä blokkimörön taklaamiseen

Rykäise paperille ensin vaikka dadaa! KG:n Hanna kertoo omat keinonsa kirjoittajan blokin voittamiseen.


Kun tarvitaan nettisivuille hyvät tekstit

Perustuuko sisällöntuotannon hinta kenties sanamäärään tai pärstäkertoimeen? Jos ei, niin mistä se oikein syntyy?


Kuinka paljon sisällöntuotanto maksaa?

Perustuuko sisällöntuotannon hinta kenties sanamäärään tai pärstäkertoimeen? Jos ei, niin mistä se oikein syntyy?


Miksi pitää aina ymmärtää?

Kun me ryhdymme hommiin, aloitamme ymmärtämisestä. Jopa pienen pieni käännöstyö vaatii taustoitusta – edes muutaman minuutin puhelua.


4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Miten tehdä hyvä haastattelu? Ainakin täytyy valmistautua hyvin, huolehtia keskittymisestä ja muistaa paras loppukysymys.


Kun ex-journalisti SEO:on hurahti – miten kävi luovuuden?

Nitistääkö hakukoneoptimointi luovuuden? Ei, päinvastoin! Ihminen ja Google myös odottavat tekstiltä samoja asioita, ja se on järkevää.