#generalistit Onko kysymys yleisistä taidoista vai siltojen yhdistelystä? KG:n Sinikka Tierna pohtii HS:n moniosaaja-artikkelin pohjalta, onko generalistia mahdollista määritellä.

Moniosaajien nousu” lupasi Helsingin Sanomien 16 maaliskuuta 2021 julkaistu artikkeli. Mahtavaa, että generalisteista kirjoitetaan! Juttu ei tosin antanut mitään erityistä uutta vaan lähinnä maalaili aihetta ja maailman tarpeita. Jotain pohdittavaa se kuitenkin herätti.

Aina välillä murehdin sitä, olenko OIKEA generalisti. TÄYTÄNKÖ varmasti moniosaajan kriteeristön. Generalistien Facebook-ryhmässäkin on mietitty, miten generalisti oikein lopulta määritellään. (Olemme kirjoittaneet yhden version: Mikä on generalisti?)

”Vaikka olen generalisti, sen määritelmästä aina joku osa osuu täysin mutta osaa en tunnista”, eräs tuntemani upea generalisti murehti.

Miten artikkelissa määritellään generalisti?

Helsingin Sanomien jutusta löysin tällaisia kuvauksia generalistista:

  • opiskellut yleissivistäviä, esimerkiksi yhteiskunnallisia aineita, jotka eivät valmista johonkin tarkasti määriteltävään työhön
  • osaaminen voi rakentua hyvin erilaisista palasista
  • utelias ja kiinnostunut katsomaan asioita eri kulmista sekä innostunut keksimään eri työkaluja ongelmien ratkaisuun
  • nauttii oppimisesta ja uusista haasteista
  • pystyy kannattelemaan erilaisia todellisuuksia yhtä aikaa systeemin sisällä
  • yhdistää syväosaajia työelämässä eräänlaisena sillanrakentajana

Kun puhutaan generalistista, kyse on nimenomaan monipuolisuudesta, jolloin se pakenee lokerointia ja siitä voidaan sanoa vain kaikenlaista yleistä. Siis yleisiä piirteitä, joita voi yhtä hyvin olla spesialistillakin. Jutussakin se sanotaan, että ihan kaikilla aloilla on hyvä opettaa yleisiä taitoja.

Tällaisia yleisiä taitoja ovat jutussa haastatellun (Aalto-yliopiston vararehtorin) Petri Suomalan mukaan esimerkiksi

luovuus, analyyttinen kriittisyys, kyky ratkaista ongelmia ja viestiä selkeästi.

Kaikki me ollaan generalisteja!

Uuh, nämä määrittelyt alkavat kiertää kehää. Eli on yleisiä taitoja ja sitten vähän erityisiä taitoja ja sitten niitä yhdistellään ja ollaan moniosaajia?

Siis kuten jutussa työpsykologian dosentti ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas sanoo:

”On tärkeä huomioida, että generalismilla viitataan laaja-alaiseen ja monipuoliseen koulutukseen ja työkokemukseen, eikä sitä pidä sekoittaa pintapuolisuuteen, joka sulkisi pois syvällisen osaamisen.”

Niin, eli on siis ihan normaalia olla generalisti joka kuitenkin on spesialisti. Siksi monen on vaikea ottaa generalistin viittaa harteilleen, kun pelkää sen tarkoittavan, ettei osaakaan syvällisesti mitään. Vaikka suurin osa moniosaajista on syväosaajia jossakin (tai paljossa!). Tai vähintäänkin syväymmärtää helposti ja nopeasti.

Generalisti on moniosaaja

Lopulta kyse on merkityksellisyydestä

Kyky yhdistää, kyky katsoa lintuperspektiivistä – olisiko se generalistien ydin? Ei siis moniosaajuus sinänsä vaan osaamisten yhdistely. Että on sitä syväosaamista kyllä mutta joku aivojen vipu sellaisessa asennossa, että onkin generalisti?

Eli saa sanoa olevansa generalisti, vaikka koko määritelmä ei ihan tismalleen kolahtaisi. Tai vaikka ei haluaisi johtaa (generalisti-johtajista Hesarin artikkelissakin puhuttiin paljon).

Mielenkiintoisen lisän generalisti-keskusteluun tuo sen yhdistäminen yleiseen työn merkityksellisyyden tarpeeseen. Generalisti kun saattaa liikkua tehtävästä toiseen ja aivan omia polkujaan:

”Koska työn merkityksellisyys on yhä tärkeämpää, voi generalistin polku johtaa usean työtehtävän kautta juuri sen itselle tärkeän työtehtävän pariin.” – Anne Mäkikangas

Toisin sanoen suurin osa meistä etsii merkityksellisyyttä, ja joillekin generalistin polku voi olla paras tie löytää se. Tämän voin allekirjoittaa.

Pakenemme määritelmiä, työelämä pakenee generalisteja?

Tämän tekstin näkökulma on yksilön: kuka minä olen, miten minut määritellään ja mistä löydän merkityksellisyyttä. Jutussa haastateltiin neljää korkeakoulujen edustajaa ja näkökulma oli oppimisessa, työelämän tulevien tarpeiden ennustamisessa.

Mutta entä todellisuus juuri nyt? Huomasin LinkedInissä, miten HR-asiantuntija Juho Toivola ihmetteli Hesarin juttua:

”Logiikka tuossa on ihan terve, mutta käytännössä tämä ei ole kyllä näkynyt mitenkään työmarkkinoilla. Generalisteille sopivia avoimia työtehtäviä ei juurikaan näy – erikoisosaaminen on lähes poikkeuksetta se, mitä haetaan.”

Postauksen kommenteissa oltiin paljon samaa mieltä, ja minäkin olen kuullut generalistien vaikeuksista työnhaussa. Töihin haetaan joko spesialistia tai mahdotonta (eli 2–3 alan asiantuntijaa samassa ihmisessä). Niin se varmasti on nyt ja tulevaisuudessakin. Ei tule (ainakaan pilvin pimein) ”Generalisti, tule meille töihin!” -ilmoituksia vaan generalistit hivuttavat itsensä jollain kärjellä sisään ja löytävät sitten paikkansa – vaikka siellä lintuperspektiivissä tai siilojen yhdistäjänä.

Tai generalistit ryhtyvät yrittäjiksi.

G-Voiman tulevissa kirjoituksissa sukellamme yhä syvemmälle #generalistit maailmaan. Tervetuloa seuraamaan!


Sinikka Tierna - KG

Tutustu palveluihin

Lisää blogikirjoituksia―

4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Miten tehdä hyvä haastattelu? Ainakin täytyy valmistautua hyvin, huolehtia keskittymisestä ja muistaa paras loppukysymys.


Kun ex-journalisti SEO:on hurahti – miten kävi luovuuden?

Nitistääkö hakukoneoptimointi luovuuden? Ei, päinvastoin! Ihminen ja Google myös odottavat tekstiltä samoja asioita, ja se on järkevää.


Hyvä käännös syntyy vaiheittain ja kärsivällisesti.

Millaisista aineksista syntyy hyvä käännös?

Ammattikääntäjä, viestintäsuunnittelija Tiina Saanio pohtii hyvää käännöstä sekä sitä, mitä pitää ottaa huomioon, jos kuitenkin haluaa kääntää itse ilman ammattilaisen apua.


Kirjoittavat Generalistit toteuttaa viestintää, eli kirjoittaa, kääntää, somettaa jne.

Miksi kirjoittaminen on niin vaikeaa

Kirjoittaminen – myös esimerkiksi videoiden käsikirjoittaminen – kuormittaa aivoja rankasti, mikä on tuttua kaikille kirjoittajille. Vieraskynä-blogissa Irmeli Hirvensalo pohtii, mitä aivoissa tapahtuu kun tuotamme sisältöjä ja mihin kirjoittajan kannattaa keskittyä.


Tapa rakkaasi + 3 muuta kirjoitusvinkkiä

Yhtenä herttaisena tammikuun päivänä pohtiessani omaa kirjoittamisen intohimoani – paff – päästäni putkahti pari vinkkiä muillekin jaettaviksi.


Super-Pipsa on generalisti – vai onko?

Moniosaaja Neiti Kani esittelee lastenkirjassa Pipsa Possulle omaa laajaa työkuvaansa. Onko työstä toiseen juokseminen generalismia vai ei?


Vastuullinen viestintä on läpinäkyvää.

Mitä on vastuullinen viestintä?

Vastuullinen viestintä on vastuullisen organisaation viestintää. Vastuullisuusviestinnän tulee olla läpinäkyvää ja läpileikkaavaa.


Generalistiksi eikä spesialistiksi - se on kirjoittajan nykyinen tavoite!

Silpputyöläisestä onnelliseksi generalistiksi

Sekoileva multitaskaaja pyöräytti aivonsa ympäri ja muuttui generalistiksi. Tai oikeastaan sai identiteetin.


Viestintä ja käännösala sopivat huonosti yhteen

Viestintä ja käännösala: haastava kombo

”En tunne ketään, joka olisi tyytyväinen käännöstoimistoonsa.” KG:n Hanna Veltheim pohtii, miksi käännösala on rakentunut niin, että laadukkaita viestinnän ja markkinoinnin käännöksiä on liki mahdotonta tuottaa.


Yhteystiedot ―

Y-tunnus: 2961113-9
Sähköposti: info@generalistit.fi
Puhelin: +358 50 3590594
Tietosuojaseloste

Privacy Preference Center