Sisällöntuotannon hinta riippuu meillä monesta seikasta – tietysti – sillä eihän me myydä mitään hyllytavaraa.
Hintahaitari löytyy totta kai. Kokemus opettaa ravistelemaan hintoja hihasta tai kaivelemaan hatun uumenista. Toisaalta esimerkiksi käännöstöille on suuntaa antava laskurikin (meillä tehdään myös käännöksiä).
Sisällöntuotannon hinta on kuitenkin sellainen teema, joka säännöllisesti mietityttää sekä meitä että asiakkaita. Käyn seuraavaksi läpi muutamia viestinnän ja markkinoinnin hintoihin liittyviä ajatuskulkuja.
1. Naapurin hinta
Mitä kilpailija veloittaa? Olen aika varma, että kaikki hinnastoaan rustaavat yrittävät urkkia, millä hinnoilla muut myyvät samaa. On myös erittäin järkevää, ettei (kukaan, koskaan) hinnoittele itseään liian alas, koska se saattaa tiputtaa koko alan hintahaitaria ja rapauttaa arvostusta.
Siksi on ihan järkevää tietää alan hinnastoa. Mutta naapurin hintoihin ei hirttäydytä, koska aina joku veloittaa vähemmän – ja aina joku veloittaa myös enemmän. Hinnan täytyy perustua muuhun kuin naapurin hintaan.
2. Miten olisi pärstäkertoimen* mukaan?
No ei sentään. Kyllä laadukas sisällöntuotanto maksaa kaikille saman verran.
* Pärstäkerroin on ihan hirveä sana ja käsite, josta usein puhutaan palkan ja uran yhteydessä. Urbaanisanakirjan mukaan pärstäkerroin tarkoittaa: ”Määrittelemätön, ei rationaalisiin arvosteluperusteisiin pohjaava tapa arvioida henkilön pätevyyttä.”
3. Olisiko sanahinta hyvä?
Mmm… Uh. Kerran sain valituksen, jossa asiakas oli laskenut tekemäni jutun sanahinnan ja piti sitä liian korkeana. Tulos taisi olla, että sanahinta tuossa jutussa oli hieman alle euron per sana. Valitus oli muutenkin epäasiallinen, mutta osasin vastata siihen ystävällisen napakasti.
Viestinnässä ja markkinoinnissa ei nimittäin lasketa sanahintoja – edes käännöspuolella ne eivät useinkaan sovellu hinnoittelun ainoaksi pohjaksi, jos laatua haluaa. Asia käy selväksi, kun ajatellaan erilaisia tekstityyppejä. Esimerkiksi sloganin tai yrityksen lyhyen esittelyn sanamäärä on niukka mutta kyseisen tyyppisen tekstin keksimiseen, hiomiseen, tiivistämiseen ym. voi mennä hyvinkin paljon aikaa. Pitää perehtyä syvällisesti mutta kirjoittaa vähän. Jokainen sana merkitsee ja pitää harkita erikseen.
Usein nimenomaan tiivistäminen, olennaisen kiteyttäminen on tärkeää – ja se on taitolaji. Tiivistäminen tarkoittaa myös sanamäärän vähentämistä mutta ei ole työnä missään nimessä vähäistä.
Ja varsinaisen kirjoittamisen lisäksi työhön kuuluu todella paljon kaikkea muuta, sekä kerättyä ammattitaitoa että asiakkaan maailmaan sukeltamista.
4. No mikä siinä maksaa?
Viestinnän töiden hinta on siis jotain muuta kuin lopputuotoksen sanamäärä. Eli mitä?
Ensinnäkin pitää ymmärtää mistä kirjoittaa. Täytyy perehtyä asiakkaaseen, sen alaan, sen historiaan ja muutoksiin, kilpailutilanteeseen yms.
Toiseksi täytyy tutustua varsinaisen sisällön aiheeseen, eli blogikirjoituksen, referenssin, työntekijätarinan tms. teemaan/kohteeseen.
Mahdolliset haastattelut pitää sopia, suunnitella, tehdä ja ehkä nauhoittaa ja litteroida (mikä on järkevää, jos teema sisältää paljon hankalia termejä tai juttuprosessi on pitkä).
Kirjoittamista parantaa, jos tutustuu muuhun aiheesta kirjoitettuun ja/tai kilpailijoiden tuotoksiin samasta aiheesta.
Lisäksi usein tykkään tehdä vähintään pienen hakusana-analyysin ja googlata aihetta, jottei mitään oleellista jää huomiotta ja jotta osaan käyttää Googlen kannalta järkeviä sanoja. Toimin näin silloinkin, kun en tee varsinaista hakukoneoptimoitua sisältöä, sillä ihan kaikki netissä oleva on kuitenkin googlattavissa.
Sisällöntuotannon hinta on juuri sopiva
Uskon, että suurin osa asiakkaista toivoo hyvää hinta-laatusuhdetta – ja sen he myös saavat. Viestinnän hinta koostuu ymmärtämisestä ja osaamisesta. Asiakkaan kanssa yhdessä voimme määritellä, minkä tasoista viestintää ja sisällöntuotantoa hän tarvitsee, ja sitten voimme tarjota siitä sopivan hinnan.
Kirjoittaja: Sinikka Tierna, sinikka@generalistit.fi
