Yhtenä herttaisena tammikuun päivänä pohtiessani omaa kirjoittamisen intohimoani – paff – päästäni putkahti pari vinkkiä muillekin jaettaviksi.

Minulla on kirjoittajan mieli, on ollut ehkä aina. Yläasteella ammatinvalintatestin ykköseksi nousi copywriter (se oli teinin mielestä sanana cool mutta ammattina saavuttamaton), lukiossa hoksasin tahtovani journalistiksi.

Sain uutistoimittajan koulutuksen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella. Opin, miten uutinen on kuin kärjellään seisova kolmio, eli teksti etenee tärkeimmästä vähemmän tärkeään. Sekä kaikenlaista teoriaa mediasta, medioista, journalismin historiasta…

Monitahoisen prosessin – josta kerron suppean version aiemmassa blogikirjoituksessa – seurauksena minusta tulikin viestinnän asiantuntija, kirjoittava generalisti. Ja oikeastaan myös copywriter, sillä sillä sanalla sisällöntuottajaa voi myös kutsua. (Myös tämän firmamme nimi on englanniksi Copywriting Generalists.)

Kirjoittaminen on intohimoni, osa minua, joten en tiedä osaisinko koskaan sitä edes opettaa. Mutta muutaman vinkin aion nyt jakaa:

1. Kill your darlings

Tämä sääntö on paha mutta erittäin tärkeä: ole valmis deletoimaan lempparisi.

Selitän. Usein kirjoittajalla on mielessään jokin ehdottoman tärkeä ajatus, verraton vertauskuva, haastateltavan superhyvä kommentti tai muu suosikki, jonka haluaa laittaa juttua mukaan. Sitten kun tekstiä työstää toimivaksi kokonaisuudeksi, nämä suosikit saattavat toki olla timantteja mutta yhtä hyvin ne voivat olla turhia, tökkiviä tai häiritseviä osia.

Pitää siis aina olla valmis katsomaan kriittisesti myös niitä omia lempikohtiaan tai -ajatuksiaan tekstissä. Aivan järkyttävän usein vaikkapa blogikirjoitus paranee, kun vain kylmänviileästi ottaa pois jonkin kivan mutta kokonaisuutta rikkovan kohdan.

Ja sitten ovat vielä ne omat lempisanat ja rakenteet, joille tulee itse sokeaksi, ellei laita ”kill your darlings” -laseja välillä päähän. (Mulle itselle on tullut viime aikoina outo tapa laittaa asioita sulkuihin. Yritän päästä siitä eroon.) Tähän auttaa myös muiden hyvien kirjoittajien tekstien lukeminen tai pyyntö editoida, jolloin huomaa, miten oman ratkaisun voikin kääntää toisenlaiseksi.

2. Luo kaari tai ympyrä

Tarinalla on aina kaari, ja yleensä aina aloittaessani kirjoitustyön muotoilen joko vain päähän tai ranskalaisin viivoin tekstin kaaren alusta loppuun. (Ei kuitenkaan draaman kaari vaan simppelimmin asioiden hyvä järjestys, jotta lukijan on helppo ymmärtää ja oppia)

Mutta vielä enemmän nautin, jos saan luoda ympyrän. Eli aloitan ja lopetan jutun samaan ajatukseen, eli tavallaan lopussa jutun ympyrä sulkeutuu. Tätähän näkee esimerkiksi aikakauslehdissä paljon, ja minusta se tuntuu myös lukijana mukavalta, jos ympyrä on taidolla punottu.

Klassinen esimerkki lienee luoda illuusio tilanteesta, johon lukija pääsee sujahtamaan mukaan. Eli alussa maalataan maisema, johon on tultu, sitten ollaan siinä maisemassa siitä jutellen, lopuksi poistutaan tyylikkäästi.

Tai lähdetään liikkeelle yksityiskohdasta, johon lopuksi palataan. Tai aloitetaan arvoituksesta, joka lopussa paljastetaan.

3. Nuku yön yli

Tärkeä osa kirjoitusprosessiani on aika. Mutta ei sitä älyttömästi tarvita. Saatan vaikkapa rykäistä pitkän jutun tunnissa raakaversioksi, sitten jätän sen hautumaan.

Nukun yön yli. Seuraavana päivänä käytän monta tuntia raakileen hiomiseen, eli en missään tapauksessa yritäkään saada kerralla valmista.

Minulla on myös järkkymätön luotto aivojen kykyyn käsitellä asioita ilman että minun tarvitsee tehdä aktiivisesti mitään. Siis ihan vain heitän aivoilleni aihioita ja luotan, että sieltä jotain hyvää putkahtaa ulos sitten kun tarvitaan.

(Muutenkin mulle sopii paremmin ideointi rauhassa itsekseni kuin yhtäkkiä porukalla. Hups. Taas nämä sulut.)

4. Käytä pistettä!

Paras välimerkki on piste. Kun ajatukset poukkoilevat, aiheet säntäilevät moneen suuntaan ja kirjoittaja niitä yrittää laittaa järjestykseen, tulee aika usein luotua myös monimutkaisia lauseita. Ja liian pitkiä!

Vielä viimeisellä vilkaisulla kannattaa katsoa, olisiko joku pitkä virke sittenkin purettava kahteen tai useampaan tehokkaaseen päälauseeseen. Useimmiten se helpottaa lukemista, ja sehän on tietysti tarkoitus, jotta sanoma menee perille.

Samalla voit siivota myös kaikki anglismit, hullut lauseenvastikkeet ynnä muut turhat sanat. Mutta mikä on turhaa? Pyydä vaikka kaverilta apua – kyllä tulee timanttia!

Editoin mielelläni sinun tekstisi valmiiksi tai teen yrityksellenne vetävää viestintää! Ota yhteyttä sinikka@generalistit.fi.


Sinikka Tierna - KG

Tutustu palveluihin

Lisää blogikirjoituksia―

4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Miten tehdä hyvä haastattelu? Ainakin täytyy valmistautua hyvin, huolehtia keskittymisestä ja muistaa paras loppukysymys.


Kun ex-journalisti SEO:on hurahti – miten kävi luovuuden?

Nitistääkö hakukoneoptimointi luovuuden? Ei, päinvastoin! Ihminen ja Google myös odottavat tekstiltä samoja asioita, ja se on järkevää.


Laaja-alainen ja monipuolinen – generalistin määrittelyn vaikeus

Onko kysymys yleisistä taidoista vai siltojen yhdistelystä? KG:n Sinikka Tierna pohtii Helsingin Sanomien moniosaaja-artikkelin pohjalta, onko generalistia mahdollista määritellä.


Hyvä käännös syntyy vaiheittain ja kärsivällisesti.

Millaisista aineksista syntyy hyvä käännös?

Ammattikääntäjä, viestintäsuunnittelija Tiina Saanio pohtii hyvää käännöstä sekä sitä, mitä pitää ottaa huomioon, jos kuitenkin haluaa kääntää itse ilman ammattilaisen apua.


Kirjoittavat Generalistit toteuttaa viestintää, eli kirjoittaa, kääntää, somettaa jne.

Miksi kirjoittaminen on niin vaikeaa

Kirjoittaminen – myös esimerkiksi videoiden käsikirjoittaminen – kuormittaa aivoja rankasti, mikä on tuttua kaikille kirjoittajille. Vieraskynä-blogissa Irmeli Hirvensalo pohtii, mitä aivoissa tapahtuu kun tuotamme sisältöjä ja mihin kirjoittajan kannattaa keskittyä.


Super-Pipsa on generalisti – vai onko?

Moniosaaja Neiti Kani esittelee lastenkirjassa Pipsa Possulle omaa laajaa työkuvaansa. Onko työstä toiseen juokseminen generalismia vai ei?


Vastuullinen viestintä on läpinäkyvää.

Mitä on vastuullinen viestintä?

Vastuullinen viestintä on vastuullisen organisaation viestintää. Vastuullisuusviestinnän tulee olla läpinäkyvää ja läpileikkaavaa.


Generalistiksi eikä spesialistiksi - se on kirjoittajan nykyinen tavoite!

Silpputyöläisestä onnelliseksi generalistiksi

Sekoileva multitaskaaja pyöräytti aivonsa ympäri ja muuttui generalistiksi. Tai oikeastaan sai identiteetin.


Viestintä ja käännösala sopivat huonosti yhteen

Viestintä ja käännösala: haastava kombo

”En tunne ketään, joka olisi tyytyväinen käännöstoimistoonsa.” KG:n Hanna Veltheim pohtii, miksi käännösala on rakentunut niin, että laadukkaita viestinnän ja markkinoinnin käännöksiä on liki mahdotonta tuottaa.