Pandemian jälkeen on koittanut uusi normaali,nimittäin hybridityö.

Tarkemmin sanottuna uusi normaali koskee toki vain meitä, joille etätyö on ylipäätään mahdollista. Muille, joihin lukeutuu myös lukuisia suuria matalapalkka-aloja, pandemia teki työelämästä erittäin vaikeaa ja osittain nuo haasteet jatkuvat vieläkin.

Tämä vain sivuhuomautuksena ennen kuin menen itse asiaan – omista haasteistaan meuhkaavat toimistotyöläiset unohtavat mielestäni liian usein, miten onnekkaita ovat pandemian aikana olleet uusien haasteidensakin kanssa.

Emme ole kaikki samasta puusta

Siis hybridityö… Tuota termiä on nyt viljelty niin paljon, että tarvitaanko siitä nyt vielä yksi blogiteksti lisää? En ajatellut ottaa kantaa siihen, mikä on optimaalinen läsnätyön ja etätyön yhdistelmä. Olen päässyt tässä viime aikoina haastattelemaan paljon itseäni viisaampia aiheesta, ja heidän kantansa kiteytetysti on, että optimaalinen kuvio pitäisi päättää tiimitasolla ja sovittaa tiimin jokaisen yksilön tarpeisiin.

Ennemmin haluaisin puhua siitä megatrendistä, joka piilottelee kyseisen aiheen taustalla. Muita aiheeseen liittyviä teemoja ovat muun muassa introvertti-ekstrovertti-keskustelu sekä puhe henkilökohtaisesta kronotyypistä.

Kas kun hybridityö on asia, joka on jouduttu nyt luomaan. Vanhaan ei ole paluuta, mutta jotakin läsnäoloa varmasti tarvitaan. Hybridimallia kehittäessään yritykset ovat pyrkineet selvittämään ja miettimään tahoillaan optimaalista yhdistelmää ja törmänneet siihen tosiasiaan, ettei se ole todellakaan kaikille yksi ja sama.

Erilaiset kronotyypit

Siinä ohessa on sitten kirkastunut aiempaa selvemmin, että me todellakin olemme erilaisia. Aiempi läsnätyön malli oli pitkälti suunniteltu aamuvirkkujen ekstroverttien ehdoilla, ja siihen muiden oli pakko sopeutua. Nyt on valjennut, että tämä saattaa rasittaa monia muita ja syö heidän jaksamistaan ja tasapainoaan. Silloin menetetään aivan varmasti paljon resursseja ja tehoa. Siis sen lisäksi, että aiheutetaan stressiä ja kärsimystä.

(Erilaiset kronotyypit johtuvat muuten luultavasti siitä, että eri aikoihin nukkuva porukka varmisti metsästäjä-keräilijäyhteisössä turvallisuuden – aina oli joku hereillä ja valvomassa muita.)

Maailma pyörii silti edelleen virka-aikojen ympärillä

Kuten sanottu, organisaation tasolla paras kuulemani viisaus liittyy tiimitason ratkaisuihin ja niiden sovittamiseen kunkin yksilön tarpeisiin. Mutta se ei vielä poista varsinaista ongelmaa: muu yhteiskunta pyörii edelleen vanhassa mallissa. Esimerkiksi lasten päivähoito ja koulunkäynti on oletusarvoisesti edelleen järjestetty virka-aikaan – ja osa lapsistakin muuten kärsii siitä aivan varmasti yhtä lailla. Samoin harrastusmahdollisuudet pakkautuvat iltoihin.

Odotankin suurella mielenkiinnolla, jalkautuuko tämä hybridityön alle ja aikana kehitetty viisaus ajan mittaan yhteiskuntaan laajemminkin. Älykkäämmillä ja joustavammilla järjestelyillä voisi saada tehokkaasti ja edullisesti luotua paljon lisää hyvinvointia, kun asiaan vaan tartuttaisiin määrätietoisesti.

Me KG:lla työskentelemme joustavasti ja etänä

Itsekin olen vähän liian introvertti ja liian vähän aamuihminen perinteiseen malliin. Haaveilin etätöistä jo kauan ennen kuin niitä lakattiin katsomasta vinoon. Silloin kuin niitä tein, huomasin olevani tehokkaampi ja energiaa jäi töihin enemmän, kun työmatkat, kaupungin meteli ja sosialisointi eivät sitä imeneet. Sittemmin tajusin, että optimaalisesti menisin nukkumaan vähän puolen yön jälkeen, heräisin ehkä yhdeksältä, aloittaisin työnteon vasta vähän ennen puoltapäivää.

Meillä Viestintätoimisto KG:n työkulttuurissa tämä on toki mahdollistakin. Työaika on joustava – vain muutama tunti on sovittu siten, että ollaan kaikki läsnä. Meillä ei ole toimistoa, vaan kaikki tekevät kotoa töitä. Juttelemme silti päivittäin ja tietenkin myös tapaamme toisiamme säännöllisesti, ja asiakkaitakin tapaamme oikein mielellämme aina kuin mahdollista. Toki esimerkiksi konsultointi palveluna on sellainen, mikä toteutetaan asiakkaan toivomalla mallilla. Usein se tarkoittaa paikan päällä tapaamista.

Oma käsitykseni optimaalisesta mallista on hyvin samankaltainen HUONEen Evon Blomstedtin ajatusten kanssa: Läsnä tapaaminen on arvokasta aikaa, josta tulee tehdä mielekästä ja laadukasta. Samaan aikaan pitää olla vapaus tehdä muut hommat siellä, missä itse haluaa.

Omatkin lapseni ovat kuitenkin päivähoitoikäisiä ja sen jälkeen vielä pitkään kouluikäisiä, joten vaikka yritys joustaakin, niin pakko silti vielä pitäytyä aamuvirkkujen rytmissä. Sitä rakenteellista muutosta odotellessa!

Kuvitus: Pama Alavilo, Kirjoittavat Generalistit


Hanna Veltheim - KG

Tutustu palveluihin

Lisää blogikirjoituksia―

kuvitus artikkeliin

Tyhjän paperin paniikki – 4 vinkkiä blokkimörön taklaamiseen

Rykäise paperille ensin vaikka dadaa! KG:n Hanna kertoo omat keinonsa kirjoittajan blokin voittamiseen.


Kun tarvitaan nettisivuille hyvät tekstit

Perustuuko sisällöntuotannon hinta kenties sanamäärään tai pärstäkertoimeen? Jos ei, niin mistä se oikein syntyy?


Kuinka paljon sisällöntuotanto maksaa?

Perustuuko sisällöntuotannon hinta kenties sanamäärään tai pärstäkertoimeen? Jos ei, niin mistä se oikein syntyy?


Miten tietovisaan keksitään kysymyksiä?

Meillä tehdään myös tietovisa-lautapelejä. Sinikka Tierna kertoo, miten kysymystentekokone hyrisee.


Miksi pitää aina ymmärtää?

Kun me ryhdymme hommiin, aloitamme ymmärtämisestä. Jopa pienen pieni käännöstyö vaatii taustoitusta – edes muutaman minuutin puhelua.


4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Miten tehdä hyvä haastattelu? Ainakin täytyy valmistautua hyvin, huolehtia keskittymisestä ja muistaa paras loppukysymys.


Kun ex-journalisti SEO:on hurahti – miten kävi luovuuden?

Nitistääkö hakukoneoptimointi luovuuden? Ei, päinvastoin! Ihminen ja Google myös odottavat tekstiltä samoja asioita, ja se on järkevää.


Laaja-alainen ja monipuolinen – generalistin määrittelyn vaikeus

Onko kysymys yleisistä taidoista vai siltojen yhdistelystä? KG:n Sinikka Tierna pohtii Helsingin Sanomien moniosaaja-artikkelin pohjalta, onko generalistia mahdollista määritellä.


Hyvä käännös syntyy vaiheittain ja kärsivällisesti.

Millaisista aineksista syntyy hyvä käännös?

Ammattikääntäjä, viestintäsuunnittelija Tiina Saanio pohtii hyvää käännöstä sekä sitä, mitä pitää ottaa huomioon, jos kuitenkin haluaa kääntää itse ilman ammattilaisen apua.


Kirjoittavat Generalistit toteuttaa viestintää, eli kirjoittaa, kääntää, somettaa jne.

Miksi kirjoittaminen on niin vaikeaa

Kirjoittaminen – myös esimerkiksi videoiden käsikirjoittaminen – kuormittaa aivoja rankasti, mikä on tuttua kaikille kirjoittajille. Vieraskynä-blogissa Irmeli Hirvensalo pohtii, mitä aivoissa tapahtuu kun tuotamme sisältöjä ja mihin kirjoittajan kannattaa keskittyä.