Viestintä alkaa ymmärtämisestä. Ymmärtäminen takaa laadun. Tämä on Kirjoittavien Generalistien ydinajatus, slogan. Mutta mitä on ymmärtäminen?

Tilanne: Tuntematon asiakas ottaa yhteyttä, tarvitsee tekstin. Tässä aihe, hän sanoo. Kirjoita. Valmista pitää olla ylihuomenna.

Tällaisen tilanteen jälkeen joko ollaan kiitollisia työtehtävästä ja ryhdytään hommiin tai jarrutetaan ja sanotaan ei käy. Me KG:llä valitsemme jälkimmäisen. Ei käy, ennen kuin ollaan ruopattu edes vähän pintaa syvemmältä.

Kun kysyjällä on kyky ymmärtää, vastaaminen on helppoa

Mielestäni viestintätoimistosta ei voi tilata mitään tällaisella yksinkertaisella hoida homma -meiningillä. Ei edes pientä käännöstä suomesta englantiin, jos kyse on mistään julkiseksi tai potentiaalisten asiakkaiden nähtäville – siis markkinointiin, härregyyd – tarkoitetusta tekstistä.

Jos yrittää suihkia ilman kunnon briiffiä, mikä on lopputulos? Ei ainakaan se, mitä asiakas tilasi, vaan jotain vähän sen sivusta.

Jotta voimme luoda asiakkaalle oikeasti hyvän ja toimivan sisällön, vaikkapa tiedotteen, blogitekstin, ebookin, somepostauksen tai kokonaiset nettisivut, meidän täytyy tutustua. Eikä sekään riitä, koska pitää myös ymmärtää:

  • Mitä tällä tekstillä tavoitellaan?
  • Mitä muuta viestintää ja markkinointia yritys tekee?
  • Miten yritys myy? Miten myynti sujuu?
  • Millaisella kentällä yritys toimii?
  • Mistä yritys on saanut alkunsa?
  • Millainen on yrityksen arvomaailma?
  • Mitä yrityksen asiakkaiden elämään ja ajatusmaailmaan kuuluu?
  • Mitkä kaikki yhteiskunnan ilmiöt vaikuttavat yrityksen toimintaan ja menestykseen?
  • jne.

Kysymyksissä voidaan mennä yhä syvemmälle ja syvemmälle riippuen tilanteesta. Jos on tilattu yksi tiedote (ja hyvinkin joku pieni firma voi joskus tarvita vain sen), ymmärtämisen ei tarvitse olla niin läpiruopattua kuin vaikkapa kokonaista nettisivua tai jatkuvan viestinnän suunnitelmaa tehdessä.

Tarvitaan siis vähintään sen verran vastauksia, että ymmärrämme oleellisen, jotta pystymme tuottamaan kulloinkin toimivan tekstisisällön.

Tilaajan on oltava valmis vastaamaan. Se ei ole vaikeaa eikä raskasta, sillä meillä on kyky ymmärtää. Pienen käännöksen tapauksessa kyse voi olla muutaman minuutin keskustelusta. Isompienkin kokonaisuuksien kanssa keskustelun mitta pitenee, mutta muuten mikään ei muutu työläämmäksi. Me osaamme kyllä kysyä oikeat kysymykset ja tilaaja osaa kyllä niihin vastata. Emmekä tietenkään kysy koskaan mitään, mikä ei materiaaleista tai sivustolta jo löydy.

Kerro mulle siitä, kerro lisää

Mielestäni ymmärtäminen, koko ruoppaamisen prosessi, on huikeaa. Tällainen työtapa kietoutuu vahvasti luonteeseeni ja olemisen tapaan.

Muistan, että jo teininä tunnuslauseeni oli: ”En koskaan lakkaa ihmettelemästä, miten erilaisia ihmiset ovat.” Halusin kirjoittaa työkseni ja ryhdyin toimittajaksi. En siksi, että olisin halunnut nuuskia uutisnenällä tai olla ”vallan vahtikoira” (molempia toki tarvitaan). Ei, minä olin kiinnostunut ihmisistä ja heidän tarinoistaan.

Haluan tietää ja tietää. Kysyä ja kuulla.

Nyt teen viestintää – useimmiten kirjoitan – pääosin yrityksille. Mutta yrityksiä ei ole ilman ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Asiakkaatkin ovat ihmisiä. B2B-maailma on niin ikään ihmisiltä ihmisille, vaikka raha siirtyisikin yritystililtä toiselle.

Tykkään kuunnella ihmisiä, oppia, olla avuksi. ”Kerro mulle siitä” on lempilauseitani.

Pitää ymmärtää ihmisiä

Ymmärtäminen on siis mielestäni sekä ihmisten että ihmisten muodostamien yritysten ymmärtämistä. Se on ihmisten tarpeiden ymmärtämistä.

Esimerkiksi jos jokin yritys myy softaa, usein softakin on ihmisten käyttöön tarkoitettu tai ainakin se ratkaisee jotain ihmisille. Viestinnän ja markkinoinnin ei tarvitse ymmärtää softan teknologisia yksityiskohtia vaan sitä, miten tuo softa auttaa ihmisiä, onko sen käyttö helppoa, mitä ihmiset softalla tekevät ja miksi.

Olen itse yhtä kiinnostunut työskentelemään niin it-firmojen kuin vaikkapa naapurikorttelin kukkakaupan kanssa. Koen olevani jonkinlainen generalisti, jolla on kyky nopeasti omaksua asioita, ymmärtää kokonaisuuksia ja hoksata yksityiskohtia.

Nautin nimenomaan siitä, että saan palvella erilaisia asiakkaita, ymmärtää erilaisia maailmoja (joista aina kuitenkin löytyy yhtäläisyyksiä, koska ihmiset ovat ihmisiä).

Ymmärtäminen syvenee, laatu paranee

Viestintä alkaa ymmärtämisestä. Eikä ymmärtämisen prosessi koskaan lopu. Varsinkin, jos asiakkuus jatkuu, ymmärtäminen syvenee.

Tämä parantaa laatua ja luottamusta. Saamme myös säännöllisesti palautetta asiakkailta siitä, että tapamme tehdä toimii.

”Miten sä osasitkin kiteyttää tähän just sen oleellisen ja just mulle sopivalla tyylillä”, sanoi hiljattain eräs yksinyrittäjä, jolle toteutimme uudet nettisivut.

Ah, miten palkitsevaa ja ihanaa työtä teen.


Sinikka Tierna - KG

Tutustu palveluihin

Lisää blogikirjoituksia―

4 vinkkiä – näin syntyy hyvä haastattelu

Miten tehdä hyvä haastattelu? Ainakin täytyy valmistautua hyvin, huolehtia keskittymisestä ja muistaa paras loppukysymys.


Kun ex-journalisti SEO:on hurahti – miten kävi luovuuden?

Nitistääkö hakukoneoptimointi luovuuden? Ei, päinvastoin! Ihminen ja Google myös odottavat tekstiltä samoja asioita, ja se on järkevää.


Laaja-alainen ja monipuolinen – generalistin määrittelyn vaikeus

Onko kysymys yleisistä taidoista vai siltojen yhdistelystä? KG:n Sinikka Tierna pohtii Helsingin Sanomien moniosaaja-artikkelin pohjalta, onko generalistia mahdollista määritellä.


Hyvä käännös syntyy vaiheittain ja kärsivällisesti.

Millaisista aineksista syntyy hyvä käännös?

Ammattikääntäjä, viestintäsuunnittelija Tiina Saanio pohtii hyvää käännöstä sekä sitä, mitä pitää ottaa huomioon, jos kuitenkin haluaa kääntää itse ilman ammattilaisen apua.


Kirjoittavat Generalistit toteuttaa viestintää, eli kirjoittaa, kääntää, somettaa jne.

Miksi kirjoittaminen on niin vaikeaa

Kirjoittaminen – myös esimerkiksi videoiden käsikirjoittaminen – kuormittaa aivoja rankasti, mikä on tuttua kaikille kirjoittajille. Vieraskynä-blogissa Irmeli Hirvensalo pohtii, mitä aivoissa tapahtuu kun tuotamme sisältöjä ja mihin kirjoittajan kannattaa keskittyä.


Tapa rakkaasi + 3 muuta kirjoitusvinkkiä

Yhtenä herttaisena tammikuun päivänä pohtiessani omaa kirjoittamisen intohimoani – paff – päästäni putkahti pari vinkkiä muillekin jaettaviksi.


Super-Pipsa on generalisti – vai onko?

Moniosaaja Neiti Kani esittelee lastenkirjassa Pipsa Possulle omaa laajaa työkuvaansa. Onko työstä toiseen juokseminen generalismia vai ei?


Vastuullinen viestintä on läpinäkyvää.

Mitä on vastuullinen viestintä?

Vastuullinen viestintä on vastuullisen organisaation viestintää. Vastuullisuusviestinnän tulee olla läpinäkyvää ja läpileikkaavaa.


Generalistiksi eikä spesialistiksi - se on kirjoittajan nykyinen tavoite!

Silpputyöläisestä onnelliseksi generalistiksi

Sekoileva multitaskaaja pyöräytti aivonsa ympäri ja muuttui generalistiksi. Tai oikeastaan sai identiteetin.